Petri Tammisen Sinua sinua on ohut kirja, jonka lukee kerralla yhdeltä istumalta. Otin kirjan mukaani lepotuoliin illalla ja ennen auringonlaskua metsän taa se olikin jo luettu.
En tunne Tammista ennestään, joten voin arvioida vain tätä teosta ja vain omien näkemysteni kautta.
Teksti oli todella kaunista ja elävää, lauseet mielenkiintoisia ja kielenkäyttö monipuolista. Kyseessä on selkeästi taitava kirjailija.
Tarina taasen oli "ihan kiva". Ei haluaisi sanoa mitään ilkeää, kun ilmiselvästi kyseessä ovat omat kokemukset ja toisen ihmisen elämä, mutta kuten yksi henkilöhahmoista kirjassakin sanoo: "(...) jokaisella on oikeus muistoihinsa, kunhan ymmärtää myös muistelijan vastuunsa ja sen kuinka irvokkaalta omia ikivanhoja jörnimisiään muisteleva äijä kuulostaa."
Näitä kirjoja, joissa etuoikeutettu mies muistelee vanhaa himokasta heilaansa (ja välillä vähän äitiään) ja sitä erikoista aikaa, kun häntä ei rakastettu eikä hänen puolestaan siirretykään vuoria ja joustettu sirkustaiteilijan tavoin, mahtuu kolmetoista tusinaan. Onhan se hienoa, kun kuusikymppinen mies viimein tajuaa, että muillakin ihmisillä on omat elämänsä eivätkä he olekaan pelkkiä statisteja hänen elämässään. Kunnioitettavaa, että hän viimein huomaa ettei hän olekaan kaikkien elämässään kohtaamien ihmisten (naisten) elämän keskipiste. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. Itse kun on nuo asiat tajunnut jo teini-ikäisenä (kuten varmaan lähes kaikki naiset) ei oikein ymmärrä niiden uutuusarvoa.
No, elämä on elämää ja on kai sitä turhemmistakin aiheista kirjoja tehty. Ainakin paljon huonommin kirjoitettuja kuin tämä. 3/5.
Kaupallinen yhteistyö -linkki Adlibrikseen (jos ostat kirjan linkkini kautta, saan Adlibrikseltä siitä pienen korvauksen): Sinua sinua Adlibriksessä